Viikko leikkaukseen

Tähän aikaan ensi viikosta olen todennäkisesti jo toipumassa leikkauksesta. Lasku ja potilasohjeet tuli tällä viikolla sähköpostiin, lasku on maksettu, muutamat puhelut soiteltu klinikan kanssa ja nyt vain koitetaan selvitä tästä viimeisestä työviikosta ennen leikkausta. Hassua kyllä, vieläkään ei ole sellainen jännityksen aalto hulvahtanut vatsanpohjaan. Viime yönä mietin jo että turruttaakohan e-pillerit minulta nämä kaikki "tunnehuiput", mutta toisaalta itkeä tillotin juuri yliopiston kurssi-ilmoittautumisen kieltävän vastauksen takia, joten luulen että tunteet on ihan kohdillaan. Ehkä olen vain työstänyt tätä ajatusta niin paljon että nyt vain odotan toteutumista, sitä puuttuvaa palasta mitä kehooni olen kauan toivonut. Laskun maksaminen tuntui kyllä konkreettiselta teolta, mutta enemmän siinäkin mietin kuinka helppoa nykyään isojenkin summien kuluttaminen on. Muutama klikkaus puhelimella ja tili on monta tonnia kevyempi. Hullua. 

Viimeinen viikko kuluu toivottavasti joutuisasti - minulla on 8 päivän työputki menossa ja olen keskiviikkoon saakka töissä joka päivä. Lisäksi pitää miettiä loman ajan jutut mahdollisimman pitkälle valmiiksi sekä töistä että kotoa. Torstaina lähdemme Helsinkiin, ja leikkaus on perjantaina aamupäivällä. Minulle asennetaan anatomiset implantit, jotta rinnan muoto olisi mahdollisimman luonnollinen. Suunnitellut kokovaihtoehdot ovat 415cc ja 475 cc - lopulliseen päätökseen vaikuttaa mm. implanttien leveys rintakehääni nähden, kumman kanssa saadaan luonnollisempi lopputulos. En halua että implantit jäävät kroppani mittasuhteisiin nähden liian pieniksi tai pikemminkin "kapeiksi", mutta ajatus reilusti yli 4dl rinnoista tuntuu kyllä aika isolta sekin. Täytyy kuitenkin muistaa että osa implantista jää "kehon sisään" kudoksien alle, jolloin lopputulos ei ole yhtä massiivinen kuin miltä tuo nyt kuulostaa. 

Leikkauksen kesto on n. 1 - 1½ tuntia, jonka jälkeen heräämössä ollaan tarkkailussa 4-5 tuntia. Tämän jälkeen voin soittaa puolison hakemaan meikäläisen ja siirtyä hotellille lepäilemään. Takaisin kotiin lähdemme lauantaina - toiveissa olisi että kirurgi ennättää vielä lauantaina aamulla tarkastaa "paketin" kunnon ennen kuin lähdetään. Eniten minua hermostuttaa toipuminen - ensimmäiset viikot yksin kotona (puoliso on kyllä illat läsnä, mutta töissä on edes jonkun käytävä tämänkin aikana) uusien kehonosien kanssa, joten luultavasti pieninkin erilainen tunne, mustelma, tai kohouma mietityttää onko se nyt veritulppa vai tulehdus vai ihan normaalia. 

Pienen varjon tähän leikkausodotukseen heitti YLEn 14.1.2019  täydellisesti ajoitettu uutisointi karheapintaisten Allergan-implanttien syöpäriskistä:  ( https://yle.fi/uutiset/3-10595538 )

Jutusta minua jäi mietityttämään se, että miksi juuri Allerganin karheapinnoite on se syöpäriskin alainen - miten se eroaa muiden valmistajien karheapintaisista implanteista? Itselleni on myös tulossa karheapintaiset, tosin ei Allerganin vaan Motivan tai Sebbinin. Johtuuko juuri Allerganin tulokset siitä että näitä implantteja on tutkittu ja asennettu verraten eniten, joten tutkimustuloksiakin on runsaammin? Vai onko tosiaan juuri tässä kyseisessä valmistajan implantissa jotain miksi käyttöä ei enää suositella. Onhan tällaiset uutiset aina ikäviä juuri oman aihetta koskevan leikkauksen kynnyksellä, mutta luulen että minulla on yhtä suuri, ellei suurempikin riski napata itselleni esimerkiksi keuhkosyöpä puolisoni tupakoinnin, ja sen seurauksena oman passiivisen altistumisen takia.  

Tärkeintä mielestäni on että tällaisia implanttien turvallisuutta koskevia tutkimuksia tehdään jatkuvasti ja etenkin että niistä uutisoidaan. Jos epämiellyttävät tulokset pimitettäisiin suurelta yleisöltä, se vääristäisi kuvaa implanttien riskeistä/ riskittömyydestä. Nyt jo jotkut klinikat mainostavat mielestäni hyvinkin aggressiivisesti, jopa leikkauksen riskejä ja toipumisaikaa vähätellen. "Vain pienet haavat ja vähän buranaa, ja unelmiesi rinnat ovat sinun!" Viimeisin implanttikohu oli vajaa kymmenen vuotta sitten nämä PIP-implantit. Liekö nuorimmat implanteista haaveilevat edes muistavat kyseistä tapausta. PIP-kohun jäljiltä implanttien laatuun ja implantoinnin jälkiseurantaan on mielestäni kiinnitetty entistä enemmän huomiota ja uutta tietoa saadaan jatkuvasti. Joten kaiken kaikkiaan hyvä että asia on tapetilla, niin uutisissa kuin tutkimuksissa. Voihan se olla että 10 tai 20 vuoden kuluttua kaikki implantit on todettu terveydelle vaarallisiksi ja ihmiskunta miettii että mitä helvettiä noidenkin päässä liikkui, mutta sitä ei voi nyt tietää. Marie Curiekin paistatteli radiumin valossa onnellisen tietämättömänä sen kaameista sivuvaikutuksista. 

Laskikohan Mme. Curie mittoja kuutiosenteissä (cc)?