torstai 28. helmikuuta 2013

TIETÄ-vyötärönmetsästysprojekti

Tietä-mantra koostuu viidestä asiasta jotka määritin itselleni tärkeiksi tavoitteiksi ja motiiveiksi. Mutta ennen näiden motiivien paljastamista, lähtökohdat.

Olen kärsimätön, itsekuriton ja hylkään tällaiset projektit helposti.
Olen vaarallisen koukussa sokeriin, rasvaan ja suolaan.
Olen menettänyt isäni ylipainon ja huonojen elämäntapojen aiheuttamille sairauksille ollessani lapsi.
Olen valittanut läskeistäni, mutta koskaan en ole todella tarttunut toimeen.
Olen aina ollut laiska liikkumaan.
Olen kuluneen 4 vuoden aikana lihonut 15kg.
Olen 164cm pitkä.
Projektin alussa 18.2.2013 painoa on 85,2kg.
Tavoite on 60-65kg tai se, kun peilikuvasta hymyilee vastaan terve, itsevarma ja kehossaan viihtyvä leidi.

Aina kun repsahdus uhkaa tapahtua, tai on tapahtunut niin sen katkaisemiseksi muistutan itseäni tavoitteistani, hoen päässäni tietä tietä tietä! Ennen olisin esimerkiksi helpostikin hotkaissut kokonaisen suklaalevyn himon iskiessä. Eilen otin palan, toisen ja kolmannen – kolmannen kohdalla muistutin itseäni ”tietyöstä”. Ja neljäs pala jäi kaappiin. No, mitä se tietä sitten on? Sanaleikki, jonka avulla olen konkretisoinut omat tavoitteeni ja haaveeni.
Se on tätä.

T-Tatuointi. Olen aina halunnut tatuoinnin, mutta olen vieroksunut ajatusta läskien päälle lätkäistystä kuvasta – kaunis kuva ansaitsee kauniin pohjan.
I – Itsekuri. Se on minulla ollut aina melko vähäinen, mutta ihailen ihmisiä jotka itsekurilla ja periksiantamattomuudellaan saavuttavat asettamansa tavoitteet. Ehkä olenkin yksi heistä?
E- Eroon häpeästä. Olen kyllästynyt kääriytymään pyyhkeeseen kun muut nauttivat olostaan bikineissä. En halua vaatekaappiini enää yhtäkään löysää, ”nätisti laskeutuvaa” vaatetta – haluan uuman ja litteän vatsan jonka voi näyttää ylpeänä tiukassakin mekossa.
T-Terveys. Tietysti, kaiken ulkonäköilyn lisänä terveys. Sukuni perinnölliset rasitteet ovat varsinainen ylipainotautipommi. Haluan rakentaa kunnon, jonka avulla kykenen kiipeämään Kilimanjarolle. Ja siellä, Uhuru Peakin huipulla, mukanani ei ole ylimääräistä rasvaa painolastina.
Ä- Ähäkutti! Haluan osoittaa epäilijöille, erityisesti itselleni, että pystyn tähän. Lähipiirini tuntee minut oikuttelevana nautiskelijana, joka ei aseta suuria tavoitteita ja kyllästyy nopeasti. En ole asettanut itselleni tavoitteita – eikä ole tuloksiakaan näkynyt. Täytyy siis kokeilla toisenlaista lähestymistapaa.

Miten tämän aion tehdä? Fiiliksen mukaan ja päivä kerrallaan.Ensin puhtaasti läskiä pois, sitten totutellaan tykkäämään liikunnasta. Suurin muutos täytyy nyt alkuun kuitenkin tapahtua ruokailutottumuksissa.Koska tarvitsen alkuun nopeita tuloksia valaakseni uskoa koko hommaan, aloitin Nutrilett – pussikeitoilla.
Nutrilettiin päädyin, koska sitä löytää lähes jokaisesta kaupasta, ja hinta sopii kohtuu hyvin opiskelijan budjettiin, verrattuna esimerkiksi Cambridge-kuuriin, missä viikon eväät maksoivat 60e.
15 annoksen pakkaus Nutria maksaa 16.90-20euroa, riippuen mistä ostaa. Itse hamstraan halvimmalla Tokmannista. Viikon ruokailuihin menee siis itselläni 2 pakettia, vajaa 34 euroa. Säästöä syntyi kun löysin tarjouksesta mustikka-shake paketin 11.90, mutta suosittelen satsaamaan pari euroa enemmän ja ostamaan vaikka Vanilja-sheikkiä – mustikan maku ja jauhoisuus ovat äklöttäviä ainakin omille makunystyröilleni! Tähän mennessä mustikan ja vaniljan lisäksi olen kokeillut kanakeittoa – sekään ei ole suurta herkkua, mutta saa sen alas nieltyä kuitenkin, lähinnä koska tykkään edes kerran päivässä syödä jotain suolaista. Toistaiseksi paras maku on ollut siis Vanilja.

Päätin julkaista blogissa tämän oman projektini, kun yhden illan ajan jumitin koneella erilaisia laihdutusblogeja selaillen, ja ihmettelin niiden ihmisten rohkeutta. Kuinka he tulevat läskeineen ulos kaapista ja tarttuvat toimeen, julkisesti! Huomasin myös, kuinka paljon motivaatiota laihis-bloggaajat olivat saaneet bloginsa kautta. Toivottavasti tämä ja te, mahdolliset lukijat, tsemppaatte minuakin!

Tästä ei sitten (toivottavasti) tule mitään tänään söin näin ja näin paljon -ruoka-ja kaloriblogia, mutta halusin täälläkin ilmoittaa tästä tavoitteesta ja henkilökohtaisesta haasteestani, toivottavasti siinä ohessa myös innostaa muita liikakilojen kanssa kamppailevia haastamaan itsensä!

Ja sitten motovaatiota! (näitä pursuaa joka blogista mitkä aihetta käsittelee, mutta oikeasti auttaa tsemppaamaan!)





perjantai 22. helmikuuta 2013

Kesäkaipuu


Talvella tulee aina aikansa kuluksi aloitettua kaikenlaisia projekteja. Jospa se kesä tulisi nopeammin kun uppotuu näpräämiseen ja haaveiluun? Se perinteinen kesäkuntoon-remppa nyt on aina enemmän tai vähemmän vaihtelevalla menestyksellä - tänä keväänä päätin enemmän menestyä!
Laitoin kynnet kuntoon, useimmiten olen liian laiska tällaisiin, mutta Goom-opiskelijaristeilyn 20-vuotisen seilaamistaipaleen kunniaksi päätin laittaa jotain pientä ekstraa; Seppälästä löytyi 2eurolla alelaarista, joten mikä ettei!


Lepardinainen

Lisäksi olen kuluneiden kuukausien aikana venytellyt ja vanutellut oikeaa korvaa. Nyt sekin on sopivassa mitassa, 8mm. Mitähän sitä keksisi seuraavaksi projektiksi, kesä on vielä monen kuukauden päässä..
Tähti hohtelee pimeässä.

lauantai 2. helmikuuta 2013

Länsi-Eurooppa junaillen: suunnittelua ja haaveksimista

Tällä hetkellä tuntuu, että aikaa kuluu ainakin ikuisuus ennen kuin pääsee taas tien päälle. Keväälle on kuitenkin luvassa luokkaretki Islantiin, mutta sitä toukokuista haaveiden täyttymistä odotellessa on monta hyvää hetkeä planeerata tulevia reissuja.
Istuttiinpa siis iltaa, ja pipon ytimestä tuli ajatus Länsi-Euroopan reilireissusta.Tai aluksi se oli vain ajatus Irlannista. Mutta kun kerran innostuttiin, sitä mukaa rupesi matkareittikin venymään..
 Mitäpä jos ruvetaan kerryttämään matkakassaa ja ensi vuonna 2014 loppukesästä reilaisimme itsemme heja Sverigen halki Pienen Merenneidon luo, jatkaisimme sieltä Amsterdamin kukkabaareihin, Eiffel tornin tykö, Englannin kanaalin kautta kannustamaan Arsenal FC:tä (tai jotain lokaalia, vasta nousevaa futarikerhoa minkä pelejä voi seurata ruohokentän laidalta ilmaiseksi ale-tuoppi handussa), sieltä Skotlannin nummille haggista popsimaan ja lopulta Belfastiin, Irlannin sumuisille rannoille ja Dublinin pubeihin Guinnessia maistelemaan. Niin, miksipä ei! 

Näin me sit mennään, jos ei muuteta mieltämme!

 
Alustavaksi matka-aikatauluksi mietittiin noin kuukautta, budjetiksi opiskelija-sniiduilua. (Paluumatka tapahtunee kuitenkin suoraan Dublin-Helsinki lennoilla.) Kukkaron kiusaamiselta vältytään, kun otetaan kaikki kätsät kontaktit käyttöön, mm. Olofströmissä asuva kummisetä ja Amsterdamissa majaileva vaihtaritoveri saavat mitä luultavimmin nurkkiinsa kaksi reissaria reppuineen päivineen. 
 Must see – kohteita ei ole vielä tarkemmin määritelty, edittejä sitten sitä mukaa kun niitä vastaan tulee. En ole vielä uskaltanut aloittaa ”what to see/do/eat in...” - googlailua, voi lähteä pian lapasesta koko homma! Myös ehdotuksia ja hyviä kokemuksia otetaan mieluusti vastaan.



 Edit 06.02.
Ajanpuutteen vuoksi skotlanti jäänee nyt kiertämättä. Lauttaillaan Liverpoolista suoraan Dubliniin ja kierretään Irlannissa viimeinen viikko.