Tulisitko kaasokseni?

Tästä tulee nyt pieni throwback-postaus, koska luulin hukanneeni nämä kuvat, mutta löysinkin ne nyt tietokoneen uumenista. Tarkotus oli tehdä tämä postaus jo noin vuosi sitten, mutta niinhän se menee; parempi myöhään kuin ei milloinkaan.  

Kihloista on nyt kulunut noin puolitoista vuotta. Silloin päätimme, että häitä tanssitaan elokuussa 2020. Vuosi sitten olimme paikallisilla hää- ja juhlamessuilla, jossa kysyin ensimmäistä kaasoani mukaan tähän ruljanssiin. Hänen myöntävän vastauksen jälkeen postitin muualle Suomessa asuville kaasoehdokkailleni kirjeet, joissa oli pienet tarvikepakkaukset mukana. Lisäksi halusin häihimme rakkaan ystäväni, mutta koska kaason titteli ei oikein sopisi hänen luonteelleen, pyysin häntä juhliemme seremoniamestariksi. Kaikki viisi (kyllä, viisi :D ) ihmistä vastasivat myöntävästi, ja häiden suunnittelu on nyt edennyt pienin harppauksin. Mietin pitkään, onko 4 kaasoa + seremoniamestari (+ puolison bestman) liikaa, mutta toisaalta kaikki nämä ihmiset ovat sellaisia, että en osaisi ajatella itseäni järjestämässä ja viettämässä tätä päivää ilman heitä. Vaikka ystävyys yhdistää yli maakuntarajojen, 400km päästä on piirun verran vaikeaa suunnitella kakkutastingeja ja juhlapaikkojen kartoitusretkiä. Siksi onkin mahtavaa, että osa häätiimistä asuu jo valmiiksi samalla paikkakunnalla. Vaikka nykyään digitaalinen suunnittelu ja etäpalaveeraaminen on helpompaa kuin koskaan, ei se silti ole sama asia kuin mennä ystävän kanssa paikan päälle hypistelemään mekkoja tai pöytäkoristeita.

Kirjoitin siis jokaiselle vastaanottajalle kirjeen ja pienen kortin, jossa oli ruksittavat vaihtoehdot, haluaako hän osallistua häähulluuksiin kanssani. Lisäksi jokainen sai tehtäviään vastaavan pienen tarvikepakkauksen. Seremoniamestarin pakkauksesta löytyi mm. sekuntikello täsmällisen aikataulutuksen toteuttamiseksi, taikasauva (koska todennäköisesti eteen tulee vielä kriisejä joissa tuntuu että vain ihme voi pelastaa) ja vähän viskiä joko omien tai morsiamen hermojen rauhoittamiseksi. 

Seremoniamestarin työnkuvaa.

Kaasojen pakkaus sisälsi puolestaan energia/karkkipatukan, pienen muistivihkosen ja sydänkoristeisen kynän ja pieniä kriisien pelastajia kuten ompelutarvikkeita, buranaa ja peilin. Perinteisesti kaason lahjoihin on liitetty joku vinkki häiden teemasta tai teemaväristä, mutta koska minulla ei ollut vielä minkäänlaista mielikuvaa ja ajatusta millaista meidän häissä tulee olemaan, liitin mukaan tällaisen antiteema-lahjan: ällöpinkkiä kynsilakkaa, koska se on väri mikä varmasti ei tule näkymään meidän juhlassa. 

"Mekkojen" toisella puolella oli The Kysymys.

Kolme pitkäaikaisinta ystävää = kolme sydäntä

Kuluneen syksyn aikana vietimme mökkiviikonloppua Hääkomitean kokoontumisajot - teemalla. Halusimme järjestää yhteisen tutustumishetken niille ihmisille, ketkä tulevat jonkinnäköisessä roolissa meidän juhlissa olemaan. Mökkiolympialaisten ja saunomisen lomassahan suomalainen parhaiten tutustuu uusiin ihmisiin. Uskoisin että hääjuhla saadaan tällä kokoonpanolla toteutettua erinomaisesti! Seuraavaksi haluaisin järjestää pelkästään kaasoille jonkun hemmotteluillan meidän tulevassa juhlapaikassa. Siitä lisää seuraavassa postauksessa... ;)