maanantai 8. elokuuta 2011

Zanzibar II

Viimeinen viikko Tansaniassa sujahti Zanzibarin hiekoilla. Ehdimme lauantaina nipin napin Darista lahtevaan viimeiseen lauttaan, vaikka jouduimme maksamaan lipuista ylihintaa ja omassa lipussani luki nimeni sijasta Hassan. Tekaistun Hassanin lipulla paastiin kuitenkin lautalle, ja matkan varrella naimme valaan, ne suuntaavat kuulemma tahan aikaan vuodesta pohjoisille vesille.
Suuntasimme alkuun saaren pohjois-karkeen, Kendwan ja Nungwin rannoille. Majoitumme paikallisen kaverimme jarjestamassa talossa, josta oli ihan mukavat maisemat merelle;
Amsterdam-house

Nakymat terassilta
Alkuviikko sujui rusketusta hankkien, epaonnea osui kohdalle sen verran etta ensimmaisen kerran kun kavin uimassa meressa, astuin merisiilin paalle. Onneksi vain muutama piikki jalkasyrjassa, mutta kavelya se vaikeutti melkein koko loman ajan. Laheisen rantabaarin baarimikko toimi ripeasti kun nilkutin baariin kysyakseni onko merisiili kenties myrkyllinen. Onneksi ei, mutta piikkeihin laitettiin silti ensiapua paikalliseen tyyliin: sanoivat etta virtsa auttaa, samoin nuori papaija. Siinahan sitten istuin rantabaarissa pissaa ja papaijaa varpaissani.
Piikit

ensiapu
Kavimme snorklaamassa Mnemba n saaren lahistolla. Saarelle ei saanut menna, se oli hallituksen yksityiseen kayttoon vuokrattu, mutta saaren edustalla sijaitsevat korallit oli matkailijoiden ihmeteltavissa. Matka Mnemballe Nungwista kesti veneella vajaat 2 tuntia.
Nemoa etsimassa



Nungwi beach resort
Viikon puolivalissa lahdimme Stone Towniin, missa high seasonista huolimatta meille jarjestyi halpa majoitus vasta avatussa Mnazi House - hostellissa - tastakin loydosta oli kiittaminen paikallisia kavereita. Hotelli oli siisti, henkilokunta ystavallista ja huoneet viehattavia - ainut miinuspuoli oli aivan hotellin takana sijaitseva minareetti, missa joka aamu 05.30 alkoi rukouskutsu. Siihen oli melko eksoottista herata..Kaupungissa vietetyt paivat sujui erilaisia putiikkeja kierrellen, Stone Town on sokkeloisuudestaan huolimatta ihana paikka - eksymisen riskikaan ei ole kovin suuri niin pienessa kaupungissa.

Zanzibar door. Nama koristeelliset ovet on yksi Zanzibarin tavaramerkeista

Stone Town aamuhamarassa

Auringonlasku Africa Housen terassilta
Viimeisena paivana lahdimme viela saaren etela-karkeen, Kizimkaziin, delfiinisafarille. Ensin tuntui etta tulee hukkareissu - merella ei nakynyt mitaan muuta kuin toisia veneita etsimassa delfiineja. Kun kaannyimme jo rantaa kohden, eras venerypas kiinnitti huomiomme - kaikki veneet porhalsi kauhealla vauhdilla samaan suuntaan, ja siella, veneiden keskella oli pieni delfiinien lauma! Niita ei tuntunut veneet ja ihmiset haittaavan, lauma uiskenteli ja me seurasimme perassa. Meidan vene oli sen verran hidas etta emme ehtineet koskaan aivan lahelle laumaa, mutta jo pelkastaan kauempaakin seuraaminen oli hienoa. Yhtakkia delfiinit olivat aivan meidan veneen vieressa, ja onneksi olin laittanut snorkkelin ja maskin varmuuden varalta paahan - hyppasin suin pain veteen ja muutamien sekuntien ajan uin delfiinien mukana, melkein kosketusetaisyydella!
Delfiinit ja mina

Laumaan kuului 5 aikuista ja yksi pikkudelfiini
Tama kokemus kruunasi koko matkan.

Viimeisesta illasta ja sunnuntain matkustamisesta ei liene paljoa mainittavaa - huijareita, hitaat bussiyhteydet, huonokuntoinen bussi - perus Afrikkaa. Takaisin Moshiin ja Volunteersien talolle oli ihanaa palata matkan rasituksien jalkeen - ja aloittaa pakkaaminen. Tama onkin viimeinen paivitys talta mantereelta kirjoitettuna, Afrikka kiittaa ja vaikenee.

perjantai 29. heinäkuuta 2011

Kinukamori

Paatin ehtia viela vesiputouksille ennen Sansibarille lahtoa, ja kaikesta kiireesta ja lahtovalmisteluista huolimatta onnistuin kuin onnistuinkin - hypattiin toiden jalkeen Jessican kanssa Maranguun menevaan daladalaan. Marangu sijaitsee n 40km paassa Moshista, ja dala-matka sinne maksoi 1500/= , 0,75e. Marangu sijaitsee korkeammalla vuoren rinteilla, kasvillisuus on siella vehreampaa ja ilmakin raikkaamman oloista - banaanipuut vaihtuivat mantyihin  yllattaen!
Matkan varrella pysahdyimme tyontoavuksi tielle jumittuneelle porukalle, ja itse vesiputouksille paastyamme olikin mukavan vilvoittavaa pulahtaa lampeen uimaan. Vesi tuntui viimeksi Intian valtameressa uineelle kylmalta, mutta tuskinpa se Suomen jarvivesia vilpoisampaa oli..

Pick-up pulassa

Baridi!Kylmaa!

Lady Kinukamori

torstai 28. heinäkuuta 2011

Parkview Inn, Indoitaliano

Viimeisen tyoviikon kunniaksi pieni kuvakollaasi muistakin harjoittelupaikoista. Kesäkuu sujahti Parkviewn hotellissa, keittiövuoroissa, kerroshoitajan hommissa seka vastaanotossa. Indoitaliano-ravintola on Moshin turistien suosituimpia paikkoja - heinäkuussa ei hiljaisia päiviä ollut tuskin yhtäkään! Tilausten kirjaaminen on aivan oma systeeminsä, aluksi monien eri kirjojen ja kahden eri keittiön välillä pelaaminen oli hyvin sekavan ja kaoottisen tuntuista, mutta työntekijät ovat loputtoman ystävällisiä ja avuliaita. Valkoinen tarjoilija afrikkalaisessa ravintolassa on useiden asiakkaiden trivia - mistä maasta olet, asutko täällä, miten päädyit Tansaniaan työharjoitteluun? Maaveikkauksia on monia - Saksa, Hollanti, Norja, Tanska, Englanti, Australia? Kukaan ei toistaiseksi ole veikannut Suomea!
Parkviewn keittio

Ruokasali,Parkview

Parkview Inn

Indoitaliano


Indon takapiha





Intialainen keittio, tandoori-uuni

Louis hankki meille riistaa: hirviantilooppia, lisukkeena ugalia eli maissipuuroa. Makande taas on paikallista "kouluruokaa" , maissia ja papuja kastikkeessa. Alimpana chapatia ja guacamolea.
 

maanantai 11. heinäkuuta 2011

Kuinka kauan menee etta saa kupin kahvia?

Kilimanjaron rinteilla 1300 metrin korkeudessa sijaitsee kahvifarmareiden kylayhteiso. He ovat kahvin viljelemisen ohella ruvenneet tarjoamaan leirintamajoitusta ja opastettua kierrosta plantaaseilla liiketoiminnan piristamiseksi. Taalla Kilin alueella viljellaan erityisesti arabicaa, mika menestyy hyvin korkeammassa ilmanalassa.

Kahvipensas rupeaa tuottamaan marjoja n. 5 vuoden iassa. Kypsa marja on variltaan punainen, ja marjat poimitaan kasin. Poiminnan jalkeen marjat kuoritaan eraanlaisella myllylla, ja niita liotetaan vedessa paivan verran. Huonot pavut kelluvat ja ne on helppo noukkia pois. Pavut levitetaan kuivumaan aurinkoon 15 paivan ajaksi. Kuivatut pavut ovat valkoisia, ja viljelija saa tassa vaiheessa olevista pavuista 3000 tsh (1,5e) / kg. Valkoinen kuori poistetaan pavuista murskaamalla seka paahtaessa. Taysin kuorittu kahvipapu on variltaan haalean vihrea. Pavut paahdetaan kasarissa tummanruskeiksi, minka jalkeen ne on valmiita jauhettavaksi.

Esimerkiksi Kilimanjaro Native Co-operative Unionin tuottamaa kahvia voi ostaa Moshista eri kahviloista jotka tekevat yhteistyota KNCU:n kanssa. Turistikahviloissa myytavavat paketit maksaa 8000-12000tsh, 4-6e. Mita enemman valikasia, sita kalliimpaa kahvi on.
Samassa pensaassa on seka raakoja etta kypsia marjoja. Yhden marjan sisalla on 2 papua.

Yksi kahvipensas voi tuottaa papuja jopa 75 vuotta.

Vetta myllyyn ja pavuista kuoret pois!
Kuivattuja, kuorimattomia, paahtamattomia.

Kasarissa avotulella n 10 min..

Oikea savy saavutettu..

..Eika muuta kun jauhamaan!

Tasta maarasta tulisi jo yli 10 kuppia kahvia


Kehityskaari. Ensimmaisena kasvi, seuraavissa lokeroissa kypsat marjat, liotetut ja kuoritut pavut, kuivatut, kuoritut, paahdetut, jauhettu ja lopulta kuppi kuumaa.
Yhden kahvikupin saamiseen siis kuluu aikaa 5 vuotta, 16 paivaa ja parikymenta minuuttia.


Loppuun pari kuvaa Arushan paivareissulta: Kavimme Raijan ja Emilian kanssa bussilla Arushassa ostoksilla ja kaarmepuistossa ihmettelemassa, nahtiin pytoneita, musta mamba, erilaisia kobria seka muitakin matelijoita. Safarilla nahdyn alligaattoreiden lounaan jalkeen tarhattujen krokotiilien ja hakissa kokottavan korppikotkan  katselu oli aikamoinen antikliimaksi, mutta paasin pitamaan sentaan vauva-krokoa "sylissa"

Bussimatka Moshista Arushaan (65km) kestaa n 2h ja maksaa 2500tsh, 1,25e.

tiistai 5. heinäkuuta 2011

Zanzibar

8 tuntia bussissa,2 tuntia lautalla, yo Dar es Salaamissa, huijaavia kuskeja ja ahneita takseja. Mutta kaiken sen vaivan jalkeen valkoista hiekkaa, turkoosi meri, purjeveneita auringonlaskussa, erilaisia ravintoloita, eksyttavan kapeita kujia saaren vanhassa kaupungissa, palmuja..
Majoituimme Flamingo Inn - hostellissa, 9e/yo. Paikka oli vaatimaton, mutta taysin kelvollinen. Maksujen kanssa saa olla Sansibarilla tosi tarkkana, mista maksaa, kenelle ja kuinka paljon. Ja saako oikean maaran vaihtorahoja takaisin. Muuten Stone Town oli turvallisen oloinen kaupunki, jopa pimean tullen voitiin liikkua kavellen. Kavimme Prison Island - saarella, jossa oli taydellisen rannan lisaksi mahdollisuus nahda jattilaiskilpikonnia (saarelle tuotuja, ei endeeminen laji ollenkaan) ja snorklata laheisella koralliriutalla. Menimme myos daladalalla kaymaan saaren itapuolella sijaitsevalla Jambianin rannalla, minne osuimme laskuveden aikaan. Emme paasseet uimaan, mutta naimme kuinka paikalliset hoitaa merilevaviljelmiaan. Palattuamme Stone Towniin purjehdimme auringonlaskua ihastelemaan perinteisella dhow - veneella.
Neljantena paivana kavimme Jozani-luonnonsuojelualueella ihmettelemassa ainoastaan Sansibarilta loytyvaa Red colobus - apinalajia. Paluupaivana paastiin viela nauttimaan auringonnoususta lautalla, mutta bussimatka Dar es Salaamista Moshiin (10h) palautti lomaunelmista kylla tukevasti maanpinnalle.

Flamingo Inn

65-vuotiaan ruokatauko

Merileva-sadonkorjuu

Sano etta rakastat

House of Wonders ja Furodhanin puutarha-alue, joka muuttui illalla kalastajien tori- ja grillikojuiksi

Mustekalaa, hummeria, katkarapuja, haita, purjekalaa, erilaisia leipia ja pasteijoita ihan oman maun mukaan!

Red Colobus Monkey

Stone Townin katukuvaa

Jaatelokarry (tauolla)

Dhow

Bussimatkan varrelta voi ostaa katevasti linjurin ikkunasta naposteltavaa,hedelmia, juotavaa, kampoja, jakkaroita, puheaikaa..