From Россия, with шампанское!

Pietari. Euroopan kulttuurikaupunkien kruununjalokivi, megacity kivenheiton päässä Suomesta. Aikas huikea paikka. Mahtaileva, yltäkylläisyydellä pröystäily kuuluu ehdottomasti (ainakin menneiden aikojen) venäläiseen arkkitehtuuriin. Patsaat, pilarit, kaiverrukset ja tornit seisoo Nevski Prospektin pääkadun varrella saasteista ja liikenteen melusta piittaamatta ylpeinä ja aikaa uhmaten. Muinoin valkoinen kalkkikivi ja (suomalainen!) marmori on ehtinyt jo Kazanin katedraalista tummua, mutta silti kirkon sisällä on ikiaikainen, jopa tällaisen maallikon aistittavissa oleva hartauden ja rauhan tuntu.
Nevski houkuttelee turisteja merkkiliikkein ja ravintoloiden ryöstöhinnoin, mutta pääkadulta ei tarvitse poiketa kuin muutama kortteli syrjempään, kun hinnat jo tippuvat niin ruuassa kuin juomassakin. Onnistuneen illanvieton resepti on -hyvän seuran lisäksi tietenkin- tee (чай), vodka (
водка) sekä zakuski (Закуски), alkupalat tai pieni suolainen naposteltava mitä tarjotaan yleensä viinanjuonnin yhteydessä; hapanleipää, juustoa, silliä tai muuta kalaa yms. pientä suolaista. Lisäksi venäläisistä perinneherkuista tuli maisteltua blinejä (lettuja suolaisella tai makealla täytteellä) sekä pelmenejä, joista mainitsinkin jo edellisessä postauksessa (täällä, todistusaineistoakin on!). Tykkäsin! Ainut mikä ihmetytti, oli hostellin järjestämä aamiainen, mikä oli lähes järjestään hyvin, hyvin hiilaripainotteinen - lettuja, pannaria, croisantteja, leipää.. kerran saatiin munakkaat viikon aikana. Eikä todellakaan mitään vihreetä! :D

Nevski Prospekt

Team aikuiset. Jotka muuten jaksoi paljon myöhempään kaupungilla kun nuoret!

Lämmikettä

Koska kyseessä oli kulttuuri-ja tapahtumamatkailu, oli tiedossa pari museo-ja kulttuurikäyntiä, sekä omatoimista kiertelyä. Nämä paikat tuli tsekattua: 

Eremitaasi - Venäjän vallan ja voimannäyte, tsaarien koti ja aarrekammio. Taidetta, rikkauksia, pröystäilyä. Jos käyttäisi jokaisen Eremitaasin taide-esineen tutkimiseen 1 minuutin, paikkaa saisi kiertää liki 35 vuotta! Meillä meni 3 tuntia ja ei ehditty kuin raapaista pintaa; muutamat kuuluisat Picassot ja Rembrandtit, arkkitehtuuria ja veistoksia. Alla muutamia yksityiskohtia museosta. Ja koska jäin näitä kuvaamaan, eksyin meidän porukasta loppuvaiheessa :D Hahah, vielä oikein ennen kierroksen alkua varoitettiin että "jos eksytte, niin narikoilla nähdään" ja minä siihen totesin että "mitenkähän näin valtavasta kolossista edes löytää itsensä sinne narikoille.." No, pienen kiertelyn ja sisäpihan kautta poikkeamisen myötä löysinkin! Sääli, että lauman mukana joutuu juoksemaan ja ei oikein ehdi perehtyä mihinkään, mutta onhan se aivan tolkuttoman iso paikka..

Iisakin kirkko- Maailman neljänneksi korkein kupolirakennus. Sisäänpääsymaksu 250ruplaa - reilu 6e. ISIC-kortilla olisi saanut alennusta, muut opiskelijakortit eivät kelvanneet. Mahtava kirkko, jonka kupolin päällystämiseen on käytetty yli 100kg kultaa. Harmi kyllä myös äärimmäisen kaupallistettu ja tuotteistettu turistikohde.

Loukanneeko turistien töllötys ja epäkunnioittava käytös kirkossa rukoilevia ortodokseja?

Niin, ja muistutuksena; kirkoissa vieraillessa tulee pitää mielessä, että se on toisille ihmisille pyhä paikka uskonnon harjoittamiseen; ota siis aina selvää käyttäytymis- ja pukeutumissäännöistä ennen vierailua! Ortodoksiseen kirkkoon mentäessä miehet ottavat päähineet pois, mutta naisten pään tulee olla peitettynä.

Verikirkko - eli Kristuksen ylösnousemuksen katedraali -  Sama homma kuin Iisakin kirkossa, pääsymaksu 250r ja ISICilla alennusta.  Toimii nykyään ainoastaan museona. Ällistyttäviä mosaiikkiseiniä, sekä kullattu ikonostaasi. Ulkopuolelta myös äärimmäisen kaunis kirkko, yksi Pietarin tunnusmerkeistä. 

Kah, turisti!

Kazanin katedraali-  taas yksi komea kirkkorakennus lisää. Tämä sijaitsee Nevskin varrella. Hostellimme (Cuba hostel) sijaitsi aivan katedraalin vieressä - aivan loistava sijainti, perushostelli ja mainio henkilökunta. Suosittelen! Kazanin katedraalissa sisätiloissa kuvaaminen ei ole sallittua, joten tyydyin räpsimään ulkoa muutamat otokset. Mikään ei ole inhottavampaa kun röyhkeä turisti kamera kaulassa, eikös?

Kunstkamera - Venäjän ensimmäinen julkinen museo, erityisesti myös antropologian ja etnografian museona tunnettu. Erityistä nähtävää Chamber of Curiosities, missä on lasipurkkeihin säilöttyjä ihmisten ja eläinten epämuodostumia - kaksipäisiä sikiöitä ynnä muuta karmivaa ja kiehtovaa. 

Kunstkamera Nevalta

Lisäksi kävimme vierailulla Suomen Pietarin Instituutissa, sekä Finecissä - yliopistossa, jonne Karelia-amkilla on yhteistyö-ja vaihto-opiskeluohjelma.

Vietin viikon lähinnä aikuisopiskelijoista koostuvassa seurassa - tuntuivat olevan paljon eläväisemmällä asenteella liikkeellä kuin nuorten puolen tytöt. Monet olivat jo 11 jälkeen menossa nukkumaan, kun me "aikuiset" olimme vasta lähdössä iltapalalle. Nukkua ehtii kotonakin, ja vaikka ei olisi nukkunut koko viikolla ollenkaan, ei siltikään olisi ehtinyt nähdä ja kokea kaikkea. 
Erityisen hieno lisä tähän reissuun oli Pietarin Filharmonia. Varasimme edeltävänä iltana liput ja lähdimme konserttiin. Oletimme varanneemme liput sinfoniaorkesteriin, mutta kyseessä olikin pieni kamarimusiikki-iltama. Hieman nauratti, kun kokonaisen orkesterin tilalla olikin kolme viulua, sello, kitara ja mandoliini, mutta musiikki oli tässäkin hienoa. Ohjelmassa kuultiin näiden säveltäjien teoksia; Schubert, Boccherini, Burgmüller, Leone, Caccini, Duart. Liput tähän konserttiin maksoivat 500ruplaa - 12,5e

Kuka saa päähänsä lätkiä päivänkakkaroita 100 000€ maksavaan bemariin?!

Vanha babushka DJ:nä - Venäjällä onnistuu kaikki! (kuvan copyrightit Harrille!)

Yksi baari-iltakin piti tietysti kokea, ja päällimmäisenä jäi mieleen paikallisten hämmästys kun he näkivät että meillä oli opettajat mukana bailaamassa - toisen kanssa kiskaisin jopa tequilat! :D DJ:nä toimi kuvan mamma, veteli röökiä ja pyöritti levyjä. Varsinainen Radiobaby!

Ai niin, saatiin myös ihan lähikontaktia tähän Venäjän nurjaankin puoleen; kuskimme oli pysäköinyt bussin väärin ja miliisit tuli ja vei kortin pois. Uhkasivat että sitä ei voi anoa kuin vasta parin viikon päästä oikeudessa takaisin. Siinä sitten raavittiin päätä ja koitettiin miettiä paikallisen oppaan kanssa että mitäs nyt, ja lahjomiseksihan se meni; Eivät ottaneet vastaan rahaa miespuolisilta, eivätkä tältä paikalliselta, mutta naispuolinen opettajamme pyydettiin poliisiautoon "selvittämään asiaa". Hän tarjosi 100€, mutta miliisit eivät rahoihin koskeneet - sehän olisi lahjuksen hyväksyminen! Vasta kun rohkea opettajamme "unohti" rahat auton erääseen lokeroon, kuskimme ajokorttikin ilmestyi takapenkille. Sellasta venäjänmaalla!

Takaisin tultaessa kävimme myös Viipurissa viime hetken ostoksilla, ja päällimmäiseksi minulla jäi mieleen, että miltähän tämä kaupunki näyttäisi, jos se olisi Suomen vallan alla? Nyt oli meinaa melko lohduttoman näköinen, joskin kauppahallin vierestä sai todella hyvää kazakstanilaista kebab-lättyä. Vesi, 0,33l pepsi ja kebab maksoivat yhteensä 150rublia - 3,5e! Hieman eri hinnoissa kuin Nevskillä!

Viipuri

Viipuri

Kaiken kaikkiaan Pietari on kokemisen arvoinen kulttuurikaupunki. Venäjänkielen taidoista on valtava etu, ja kun keinottelee pois pääkadulta, hinnatkin on huokeammat. Myös metroa kannattaa käyttää, itse en sitä ehtinyt nyt paljoakaan kokeilemaan. Vähän käytiin ajelemassa, mutta hienoimpia asemia ei ehditty nähdä. Ensi kerralla sitten!

Tuliaisiakin piti tietysti tuoda; 4 euron shampanskoe, tax free viini (Napoleon, koska venäläiset tunnetusti kränäsi sen(kin) kanssa), ihan mahtavan hyvää "Suklaaprinssi" - nimistä vohvelitorttua ja sit kondensoitua maitoa. Tätä saa Suomestakin, mutta maksaa jonkun 2,5-3e - siwaa vastaavissa pikkupuodeissa tää maksoi Venäjällä 0,50-1e. Säästöä säästöä! :D