sunnuntai 27. maaliskuuta 2016

Hyvästit lempiherkulle

Ben & Jerry's Cookie Dough on ehkä kautta aikojen paras herkku. Se on ollut minulla aurinkoisina kesäpäivinä laiturinnokassa mukana, se on lohtuherkku silloin kun maailma käy liian lujaa päälle, se toimii talvisinkin, vaikka muuten jäätelönkulutukseni on talvella aika nollissa.

Paksua vaniljajäätelöä, suklaahippuja ja keksitaikinakönttejä. Ah!

Tästä herkusta on kuitenkin mennyt hohto. Olen viime kerrat ihan tietoisesti tarkkaillut kehoni reaktioita näihin jädehetkiin. Ihan sama imaiseeko koko purkin kertaheitolla vai ottaako maltillisesti desin tai kaksi kippoon (vaikka ainoa oikea tapahan on syödä suoraan purkista), mahassa rupeaa käymään kauhea pulputus. Vatsa turpoaa ja olo on pinkeä. Seuraa ilmavaivoja jotka ei todellakaan ole ödouriltaan kovin imartelevia :D Pierujäätelöä myivät, perkele! Suomalaisista jätskeistä ei tule moisia reaktioita. Joku saattaisi saivarrella sen raa'an keksitaikinan nimeen, mutta hei, pipari- ja kakkutaikinasta ei seuraa moista. Testattu tämäkin. Ehkä pitkällä prosessoinnilla ja yhtä pitkällä ainesosalistalla on osuutta asiaan?

Joten, epämukavan olon, -puhumattakaan koko purkillisen sisältämien 1150 kilokalorin- on nyt aika jäädä historiaan. Ei tämä nyt mikään ikuinen B&J vastainen manifesti todennäköisesti ole, mutta kun oivalsin että jäätelö tekee noin tukalan olon niin yhtäkkiä ei tehnyt mieli ottaa enää lusikallistakaan. Löytyykö mui(l)ta lempiherkkuja jotka ovat syystä tai toisesta jääneet historiaan?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

A comment makes my day!