Kuukausi pollo-pesco-ovo-vegetaristina ja helmikuun haaste

Vuoden vaihteessa päätin pitää punalihattoman tammikuun. Taustalla ei ollut mitään suurta ideologista tai terveydellistä tavoitetta, halusin vain nähdä kuinpa paljon lihaa yleensä tulee ajattelematta käytettyä ja ehkä vähän keventää omaa hiilijalanjälkeä. Jätin siis kaiken punaisen lihan pois ruokavaliosta. Suurimmaksi haasteeksi osoittautui suomalaisten arjen pelastaja - jauheliha. JJJ (jotain jännää jauhelihasta) vaihtui JKK:ksi (jotain kivaa kanasta). Hävettää myöntää, mutta tätä aiemmin en edes ollut tullut ajatelleeksi että kaupastahan voi tosiaan ostaa broilerin JAUHELIHAA myös. Kuukausi sujui yllättävän kivuttomasti. Paljon tuli syötyä kanaa ja katkarapuja, jonkin verran lisättyä myös kasviksia ruokavalioon. Kalkkunan filee leike on muuten aika saakelin kallista keittokinkkuviipaleisiin verrattuna. 

Kolme kertaa sorruin kiellettyihin aineisiin. 

1. Ihan kuun alussa kun söin jääkaapista vanhat kinkkusiivut pois ettei mene pilalle (syömäkelpoisen ruoan heittäminen roskiin ei vaan käy mun päähän)

2. Ajatuksissani söin työpaikalla kana-pekonipastan, pekoni tulee lisättyä reseptiikan mukaan niin automaattisesti ettei sitä edes ajatellut. Puolessa välissä annosta muistin et ai niin hitto, ja räävelsin loput pekonit lautasen reunalle. 

3. Maailman hirveimmän darrapäivän taltuttamiseksi tilasin jauheliha-tuplajuusto-kebab-pizzan.

Nämä kolme pystyn antamaan itselleni anteeksi. Onko olo nyt seesteisempi, kevyempi (edes henkisesti), olenko nyt parempi ihminen kun en laittanut sika-nautaa ostoskoriin kolmenkymmenen päivän aikana? Ei kyllä oikeastaan tunnu siltä. Ihmiset, joille olen tästä kertonut, ovat olleet aika välinpitämättömiä. Ehkä sitä punaisesta lihasta luopumista ei pidetä niin merkittävänä asiana kuin lihatonta lokakuuta tai #vegaanihaastetta,  koska nykymaailmassa eletään kaikki tai ei mitään - ääripäiden aikakautta. Olet joko ekopuuvillaan pukeutuva vegaani tai syntinen lihansyöjä, ihan sama vaikka vähentäisit lihaa ruokavaliostasi. Oli miten oli, itse olen tyytyväinen että suoriuduin näinkin hyvin itselleni asettamasta tavoitteesta. Koska mikään ei ole helpompaa kuin rikkoa itselle annetut lupaukset. Siitä kun ei jää kiinni ;) 

Huomenna 1.2.2018 aion kyllä silti tehdä kunnon jauhelihakastikkeen ja pastat kaveriksi!

Kirjavinkki:  Elina Lappalainen: Syötäväksi kasvatetut (Atena Kustannus)

  Jos pystyt hyväksymään tämä kirjan tarjoileman sisällön ja lihansyöntisi seuraukset, jatka lihansyöntiä. On kuitenkin hyvä olla tietoinen tästäkin teollisuudesta, miten se täällä meillä Suomessa toimii, ja ennen kaikkea mistä se ruoka lautaselle tulee. Pitkälle prosessoidut makkarat, leikkeet ja se uuteen uskoon jauhettu ja puristettu jauheliha vieraannuttavat ihmistä ruoan alkuperästä. Joskus se muoviin kääritty kotleri on ollut osa elävää olentoa ja sitä ei pidä unohtaa. Kirjassa on paikoin jopa hieman inhorealistinen kanta, mutta suurimmaksi osaksi asiaan perehtynyt ja neutraali kerronta jossa esitetään faktat faktoina. Tämä ei ole myöskään mikään vegaanien manifesti, paasaaminen ja saarnaaminen on jätetty pois. 

"
Syötäväksi kasvatetut – miten ruokasi eli elämänsä on Elina Lappalaisen kirjoittama tietokirja suomalaisesta kotieläintuotannosta. Kirja voitti vuoden 2012 Tieto-Finlandia- ja Kanava-palkinnot.
Tieto-Finlandian saajan valinnut toimittaja Janne Virkkunen kutsui kirjaa tasapainoiseksi ja puolueettomaksi raportoinniksi tuotanto-oloista, joissa eläimet elävät^{. "
-Wikipedia}

Tästä tammikuun lähes virheettömästä onnistumisesta inspiroituneena päätin lähteä hakemaan jo vähän suurempaa muutosta ensi kuulle, koska se on lyhyt ("") kuukausi ja tämän verran jopa minunlainen sokerihiiri selviää hengissä ilman suklaata. Ystäväni sai minut houkuteltua mukaan tähän haasteeseen. Eli seuraavaksi luvassa on 

HERKUTON HELMIKUU

Pannaan pistetään:
-kaikenlaiset karkit ja suklaa
-jäätelö
-sipsit
-leivonnaiset, pullat, keksit 

Tähän olen luvannut jo yhden cheat päivän itselleni; sisareni 30v. synttäribileet. Tiedän että tästä tulee todella vaikea haaste koska olen ihan mahdoton herkkunapostelija. Siksi se ehkä tulee tarpeeseen. 

Nyt vaan kaivataan ideoita millä voi korvata naposteluhimotteluja? Kuivatut hedelmät, pähkinät, viinirypäleet, välipala- ja proteiinipatukat.. (tosin näistäkin täytyy vähän katsoa ettei nyt vetele sitä marsin "proteiini"patukkaa.. :D  Kaikista vaikein on se aterian jälkeinen makeanhimo. Purkka suuhun auttaa jonkun verran mutta aina ei sekään pelasta. Kauheasti ajatuksia vielä prosessoitavana tästä päätöksestä.  Jaa kommenteissa parhaat herkunvälttely ja -korvaus vinkkisi!