Phi Phi, Ko Lanta, Krabi - tekemistä ja näkemistä

Edellisessä kerroin hieman matkajärjestelyistä ja kustannuksista. Seuraavaksi siihen, mitä viikon saarihyppelyn aikana tuli tehtyä ja nähtyä.
Phi Phi Don saari on tunnettu lähinnä vauhdikkaasta yöelämästä, upeista karstikalliomaisemista sekä mainioista sukelluspaikoista. Me keskityimme näistä sukeltamiseen, joskin illalla tuli käytyä pari huikeaa tulishowta katsomassa. Rantabileissä on tarjolla jos jonkin näköistä huvitusta, showta, drinkkitarjouksia ynnä kaikkea muuta mahdollista mitä nyt elämän( ja viinanhuuruisten romanssien) nälkäinen reppureissaaja saattaa kaivata.

Saarten lähistöllä on upeita sukellus ja snorklauskohteita. Me lähdimme Adventure Clubin matkassa lähisaarille sukeltamaan, kohteina oli Bida Nok sekä Malong Bay. Bida Nokin luona näkyi pari black tip sharkia etäältä ja pikaisesti, mutta Malong Bay tarjosi merikilpikonnan aitiopaikalla. Heti sukelluksen alussa, vain 4m syvyydessä oli kilppari aamupalalla korallia narskimassa. Onneksi Tiinalla (joka oli tullut vain snorklaamaan) oli vedessä minun kamera mukana, niin ehdin hakea häneltä kameran ja sukeltaa omat ensimmäiset kuvat merikilpikonnasta! (Kamera on vain 10m vedenkestävä, joten se soveltuu hyvin snorklaamiseen mutta sukeltaessa ei ole hyötyä).

Lounaalla pysähdyimme Maya Bayssa snorklaamassa, ja snorklaajien päällimmäinen toteamus oli, että olipa vedessä paljon roskaa ja likaa. Tähän vaikuttaa osin merivirrat, jotka ovat nyt kääntyneet Thaimaan ja Malesian vesiä kohti ja tuovat roskat tullessaan. Sadekauden loppuessa tuulet taas kääntyvät, ja kuljettavat samat roskat takaisin Intiaan ja bengalinlahteen. Luin pienen tietoiskun meriemme roskaantumisen tilasta, ja se oli todella surullista luettavaa. Tässä muutama esimerkki roskien maatumisajasta meressä.
Lasipullo - miljoona vuotta
kertakäyttövaipat - 450 vuotta
muoviset juomapullot - 450vuotta
muovipussi 10-20 vuotta
villasukka 1-5vuotta
omenankuoret 2kk
paperipyyhkeet 2-4vk

No trash!

Näissä mietteissä ja ohikelluvia muovipulloja bongatessa saavuimme Koh Lantalle, pienelle saarelle jonka halki kulkee käytännössä vain pari tietä, joiden varsille arkielämä on muodostunut.

Ko Lantalla ihailimme Long Beachin auringonlaskua, skootteroimme saaren ympäri ja yksinkertaisesti rentouduimme ilman sen suurempia tavoitteita.

Auringonlasku Long Beachilla, Koh Lanta

Krabilla taas oli vuorossa sukellusta. Toni suoritti deep- sukelluksen, eli saa nyt mennä 30m myös.
Toiveissa oli nähdä leopardihai, ja toive toteutui kolminkertaisesti! Nämäkin kaverit, kolme kaikkiaan, havaittiin heti sukelluksen alussa, n. 7m syvyydessä. Leopardihai on yksi kauneimmista haista ja otuksista,yhtäaikaa äärimmäisen sulavan ja viehkeän mutta myös veikeän ja vähän hölmön näköinen. Valitettavasti ne ovat liikakalastuksenmyötä vähentyneet melkoisesti - ennen ne oli sukeltajille päivittäistä seuraa. Nyt on hyvää tuuria matkassa melkoisesti, että niitä näkyy.
Toinen päivän piristäjä oli joulukuusimadot, nudibranch. Pieniä piipunrassin näköisiä otuksia, kaikissa eriväreissä, jotka asuttavat korallia ja vetäytyvät salamannopeasti piiloon ja suppuun jos tarvitsevat suojautumista.

Leopardihai

Naurattaa

Joulukuusimatoja

(Haista ja madoista kuvat antoi google.)

Sukellusten jälkeen vuokrattiin skootteri ja lähdettiin Krabille eksymään. Kohteeksi otettiin n. 30km päässä sijaitseva Tiger Cave Temple, tiikeriluola johon on rakennettu buddhalainen temppeli. Eksyttiin pariin otteeseen, mutta lopulta löydettiin perille! Temppelialue alkaa vuoren juurelta, ja jatkuu ylös vuorelle, yli 1200 askelman portaikon pääsee halutessaan kiipeämään. Meillä ei valitettavasti ollut aikaa (tai sopivia kenkiä) moiseen urakkaan, joten kävimme vain alemmassa luolassa, jossa on muinoin kuulemma asunut tiikeri. Alempana kuvia Krabin maisemista ja tiikeritemppelistä

Railay beach/Krabi

Railay Beach/ Krabi

Hindujumala Ganesha

Löytyi luolasta vielä tällainen tiikeri

 

Buddha-alttari

 
Nyt olemme hengähtäneet päivän Phuketissa, huomenna suuntaamme muutamaksi yöksi Raya Yain saarelle höperehtimään ja sukeltamaan. Omituista, kuinka väki koko ajan vähenee, enää on tästä meidän vakiporukasta jäljellä minä ja Toni - muut on palanneet Suomeen yksi toisensa jälkeen. Meillä on vielä vajaat pari viikkoa jäljellä, ensi viikon suunnitelmat on ihan auki vielä..!