tiistai 15. lokakuuta 2019

Hiustenkasvatusprojekti

Siis kattokaa nyt tota pituutta!


Ihana juurikasvu.




Latvoista näkee että leikkaus oli kuitenkin tarpeen.

Asia mitä kadun aivan suunnattomasti; näiden kutrien leikkaaminen. Kuvat on kesältä 2016 (kiitos Sinille kuvaamisesta! ) eli aika vanhaa settiä, mutta pituus oli suurin piirtein sama aina lokakuuhun 2018 saakka. Silloin hiukset alkoi olla niin kamalassa kunnossa isojen värjäysprojektien jäljiltä, että minulla meni hermot jatkuvaan takkujen selvittelyyn, ja kun hiukset olivat enimmäkseen aina kiinni nutturalla ja ponnarilla töiden takia, se pitkien hiusten pitämisen ilo hävisi jonnekin... Ajattelin että pitkä polkka on näppärä, sen saa tarvittaessa kiinni mutta ei ole myöskään ihan poikatukka (joka sinällään on ihana hiusmalli, sellainen söpö pixie, mut ei vaan kerta kaikkiaan sovi minulle). Hiukset ei ole mielestäni siinä mielessä mikään naisen kruunu että lyhyet hiukset olisi jotenkin vähemmän naiselliset tai seksikkäät, mielestäni on olemassa myös aivan mielettömän hienoja lyhyitä malleja jotka on tosi rock. Omaan tyyliini ja oikeastaan koko fyysiseen ulkomuotoon ja olemukseen vain pitkät hiukset sopivat mielestäni paremmin. Voi kun olisin vain muistanut tämän silloin kun marssin kampaamoon... Ajattelin vain että saan kuivat latvat pois ja jotain uutta ja freesiä, trendikkään long bobin tilalle. 

Lokakuu 2018


Helmikuu 2019

No, ei se mikään pahin mahdollinen ratkaisu ehkä ollut, mutta en kotiutunut lyhyeen fledaan millään. Se ei tuntunut omalta edes useamman kuukauden totuttelun jälkeen, joten aloin taas kasvattamaan hiuksiani... Mitä pidempi sen parempi. Minulla ei ole kuin muutama kuva lyhyistä hiuksista, koska niistä tuli niin epäminä-olo, etten halunnut ottaa / joutua valokuviinkaan niiden kanssa. Leikkauksessa ei sinänsä ollut mitään vikaa, se oli hyvin toteutettu, mutta lyhyt fleda ei vaan kerta kaikkiaan tuntunut omalta. Viimeksi minulla on ollut lyhyet hiukset joskus 7-8 luokalla (ah, se ihana geelillä takaraivolta pystyyn nostettu kananperselook <3 ) ja sen jälkeen enemmän tai vähemmän pitkää mallia. No, piti sekin kai kokeilla että opin tämänkin asian.. this time for GOOD.  Nyt on kulunut vuosi tuosta kohtalokkaasta päivästä kun kutrit jäi kampaamon lattialle. Välillä pelkään että hiukset jotenkin iän myötä (näin alle 30v ihan relevantti pelko, heh..) lakkaavatkin yhtäkkiä kasvamasta enkä saa noita ihania pitkiä hiuksia enää ikinä takaisin. Haaveilen hääkuvista joissa minulla on ihanat, aaltoilevat pitkät kutrit. 10 kuukautta ei riitä siihen mitä haluan, mutta toivottavasti päästään edes lähelle.. Tässä välissä olen kerran käynyt kampaajalla siistimässä latvoja ja leikkauttamassa niskasiilin. Muutoin en ole tehnyt hiuksille muuta kuin perushuoltoa, pesua ja hoitoaineilla läträämistä. Kertaalleen värjäsin tyven, mutta koko pään värjäämistä koitan välttää, samoin kuin muutakin hiusten turhaa rasittamista. Olen myös miettinyt, pitäisikö kokeilla jotain vitamiineja mitkä vauhdittaisi hiustenkasvua, mutten oikein usko sellaisten tehoon enkä ole jaksanut ottaa asiasta sen enempää vielä selvää. Mutta on tässä jotain kehitystä tapahtunut kuitenkin: 

Lokakuu 2019

Niskasiilin leikkautin koska mielestäni on hauska idea, että kun hiukset ovat vapaina, ne näyttävät perinteisiltä pitkiltä kutreilta, mutta ylös nostaessa alta paljastuukin jotain erikoisempaa. Niskasiili on myös tällaiselle paksuhiuksiselle karvamonsterille käytännöllisyydessään lyömätön. Kesällä niska ei hikoonnu ja haudu tuccavuoren alla ja olen huomannut että hiukset menevät paljon vähemmän takkuun, kun niskavillat ei ole jatkuvasti takin / vaatteiden / kaulahuivin reunaan sotkeentumassa. Tiedostan, että koska minulla on melko lyhyt kaula, siili saattaa tehdä pienen "sikaniska"vaikutelman (kaikilla ei vaan ole sellaista täydellistä pinterest-kaulaa..tai hiuksia..), mutta koska enimmäkseen siili ei edes näy hiusten alta ja helpottaa kuitenkin reilusti omaa elämääni, ainakin toistaiseksi haluan pitää sen. 



Nyt vain kasvatellaan hiuksia sitten entisiin mittoihinsa.. #unelmafleda2025 :D Tää on siitä kiva projekti ettei oikein voi tehdä muuta kuin antaa ajan kulua, oma panos mitä asian hyväksi voisi tehdä on aika rajallinen.. 

PS. Huhhuh, en ole varmaan koskaan postannut näin paljon selfieitä yhteen julkaisuun!  It's all about the hair, though.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

A comment makes my day!