Karkkilakko 1/3 ja EasyFitin virtuaalitunnit

Lähdin sisareni pyynnöstä tukilakkoon syyskuun alussa. Karkkilakko! Legendaarinen haaste aina ennen joulusuklaiden ilmestymistä kauppojen hyllyille. Kolme kuukautta, joista ensimmäinen on nyt takana. Paria rikettä lukuunottamatta onnistuin pysyttelemään karkeista erossa, mutta kaikki muu korvaava makea kyllä löysi tiensä meikäläisen kitaan. Päätin kuitenkin antaa armon käydä oikeudesta, sillä totaalikieltäytymisen tulokset on nähty jo useampaan otteeseen. 

Nyt on siis kuukausi totuteltu, ja lokakuun kunniaksi päätin lisätä lakkoon myös ne muut sortumavaaraa aiheuttavat herkut; keksit, leivonnaiset, muu makea. Jäätelöä en juurikaan syö muutenkaan joten siitä luopuminen ei ole ajatuksena ollenkaan vaikea. Cokis Zero on suuri heikkouteni, jonka juomista koitan nyt myös vähentää. Vaikeinta on kuitenkin ollut ja on edelleen opetella eroon jälkiruoasta. Olen niin tottunut siihen että sweet finish kruunaa aterian, että oikein surku tulee kun joutuu tästä luopumaan. Olen ottanut korvaavaksi lääkkeeksi niinkin perinteisen ratkaisun kuin purkan. Aterian jälkeen purkka suuhun, se raikastaa eikä niin tee mieli enää makeaa.  

Mieheni on mukana tsemppihengessä ja teki minulle oikein motivaatiolistan seuraaville kahdelle kuukaudelle:

2/61 menossa, eipä paha!

Tämän lisäksi päätin uskaltautua testaamaan kylälle avattua uutta salia, EasyFitiä. 29,90 kuukausihintaan, avajaistarjouksena 2kk / 29,90€ eikä avausmaksua, niin johan sitä nyt täytyy. Siitä on vuosi kun olen viimeksi käynyt salilla. Kynnys mennä oli melko korkea, ja tunnustettakoon että varsinaisia kuntosalilaitteita en ole vielä kertaakaan testannut (tässä viikon aikana mitä kortti on ollut). Kävin ensin ohjatussa kahvakuulassa. Vetäjä oli kannustava ja hyvä ja tunti oli selkeä kokonaisuus, mutta tapani mukaan aloitin liian innokkaasti ja podin järkyttäviä lihasjumeja seuraavat kaksi päivää. Tänään päätin ottaa rauhallisemmin ja testasin salin tarjoamat virtuaalitunnit, joiden takia oikeastaan salista kiinnostuinkin. 

Mikä virtuaalitunti?

Voit tulla salille omia aikojasi, silloin kuin sinulle sopii. Hallelujaa mikä pelastus vuorotyöläiselle, joka harvemmin pääsee niihin joka tiistai klo 18 jumppiin! Pistät liikuntasalissa virtuaalitunnin pyörimään, ja jumppaat ohjauksen mukana. Joku seteleiden säästäjä toteaisi tähän että samanhan voi tehdä kotona youtube-videoilla! Joo, toki voi, mutta kuka ammattimainen PT laittaa ohjelmiaan ilmaiseksi nettiin jakoon? Mikä on videoiden laatu, liikkeiden oikeaoppinen ohjeistus jne jne. Sieltä Youtube-videoiden loputtomasta suosta kahlaat sitten sitä itsellesi sopivaa jumppaa, raivaat sinne olohuoneeseen sen tilan ja toteat että vittu, netti pätkii eikä treenistä tule mitään. Verrattuna siihen että menet salille missä on kaikki tilat, välineet ja ohjelmat valmiina, painat playta ja teet ohjatun jumpan.

 Tykkäsin ihan hirmuisesti! Live-ohjaajan kanssa tulee itselläni aina vähän olo että apua pakko vetää täysillä tai se tule hoputtamaan, teenköhän nyt liikkeet oikein kun en pysy muiden tahdissa, ja teen näin vasenkätisenä uein liikkeet ns. väärin päin. Jos ohaaja aloittaa oikealta, minulle on luontevaa aloittaa vasemmalta. Video-ohjauksessa sai tehdä ihan omia aikojaan, ilman ns. ulkoista painetta pysyä mukana ja tehdä oikein. Epäilin että onko tunnit jotenkin tönkköjä, mutta kummassakin videossa vetäjä oli luonteva, kannustava ja osasi muistuttaa myös omien rajojen mukaan tekemisestä. Kokeilin 30 minuutin kahvakuulan sekä loppuun 30 minuutin venyttelyn. 

Virtuaaliohjaaja vai live-tsemppari, kumman valitsisit?

Sali osui olemaan tyhjillään kun sinne menin, joten sain valita rauhassa mieleiseni tunnit. Jos joku sattuu olemaan samaan aikaan tekemässä jumppaa, voi joko hypätä sekaan tekemään kesken tunnin tai odotella hetken ja tunnin loputtua aloittaa uuden. Tässä tulee virtuaalituntien haasteellisin osuus; saatat -kauhistus sentään- joutua puhumaan toisille jumppaajille, neuvottelemaan millaista haluttaisiin seuraavaksi, jos oikein suosittuun aikaan satut salille. Onneksi tunnit on kuitenkin suht lyhyitä, n. 30-45 min pätkiä, joten kohtuuttomia aikoja ei joudu odottelemaan vaikka siellä joku olisikin vetämässä aivan vääränlaista jumppaa kuin mitä itse toivoit. Itse sain tunnin ajan touhuta ihan rauhassa, pari kertaa joku taisi käydä ovella katsomassa että mitä siellä tapahtuu. Kuvittelisin että tällaiset tunnit on hauskoja myös kaverin kanssa. Yksin videotykin kanssa saattaa jollekin tulla vähän orpo olo, mutta kaverin kanssa saliin tulee vähän eloa. Tosin, itse kyllä nautin myös yksin tekemisestä, sai rauhassa kokeilla ja opetella eikä tarvitse miettiä että kukahan nyt järkyttyy kun pyllistelen täällä (varmaan ne ketkä kävivät ovella kääntymässä eivätkä uskaltaneet tulla peremmälle :D). 

Katsotaan, lähdenkö ensi viikolla testaamaan kuntosalin puolta. Tällä hetkellä olen niin innostunut noista virtuaalijumpista että taitaa mennä niiden parissa ainakin aluksi. Kaikki liikunta kuitenkin lasketaan ja koitan saada kiinni tästä pienestä tunteesta että salilla käyminen on oikeasti kivaa eikä pakko-saada-tiukka-peppu-puurtamista ja pälyilyä että katsooko kukaan jos en osaakaan. 

Kaikenkaikkiaan virtuaalitunnit oli kiva löytö! Kaksi eri treeniä kokeiltu, ensi viikolla ajattelin testata keskivartalon jumpan ja joogan.