Halusin haastaa itseäni retkeilemään lisää vuonna 2021. Myönnän, että koronalla oli varmasti vaikutusta retkeilyinnon heräämiseen - enkä näe sitä huonona juttuna mitä pitäisi hävetä! Jos kaikki retkeilijät vain toimisivat vastuullisesti, Suomen luonnon kantokyky ei koronaheränneistä retkeilijöistä kohtuuttomasti kuormitu. Valitettavasti tietämättömyyttä/piittaamattomuutta mahtuu aina mukaan, mutta ainakin omalta osaltani pyrin toimimaan luonnossa vastuullisesti ja huomaavaisesti sekä luontoa että kanssaretkeilijöitä kohtaan.
Mietin vuoden 2020 lopulla, mikä olisi sellainen haaste mikä ei olisi liian vaikea, minkä voisi tarvittaessa toteuttaa ihan lähiluonnossa, mutta joka tarjoaisi kuitenkin uusia oppeja ja itsensä haastamista. @seikkailumuikku -tilin Kanerva piti edellisenä vuonna vastaavan haasteen, ja tästä sain idean omaan haasteeseeni. Suomen Latu järjestää vuosittain elokuun lopulla Nuku yö ulkona-yön. Päätin laajentaa tämän haasteen jokaiselle kuukaudelle. Vuosi aikaa - 12 yötä ulkona. Aluksi tavoitteena oli yöpyä kuukausittain, mutta välillä elämä ja aikataulut vain eivät sovi suunnitelmiin. Hieman hassusti vuoden paras retkeily- ja lomakuukausi heinäkuu hujahti ohi siten, etten nukkunut yhtään yötä ulkona. Majoitteeksi kävi taivasalla tutimisen lisäksi teltta, laavut, kammit, autio- ja vuokratuvat, riippumatot yms. viritteet, tai muu kohde, joka oli selkeästi luonnossa eikä ns. lämmin majapaikka. Vuokra- ja autiotuvat myönnytyksenä talvikuukausien varalta, koska omat retkikamppeeni eivät ole ihan talvikelejä varten hankittuja. Vaan tulipahan sekin testattua, miten 3 vuodenajan kamat kestää pakkasessa. :D
Loppujen lopuksi sain plakkariin 10 yötä, mikä on omasta mielestäni hyvä saavutus siihen nähden, että aiemmin yöpymisiä on ollut nippa nappa kerran-pari vuodessa. Missä sitten yövyin? Omassa pihassa, kansallispuistoissa, retkeilyalueilla - teltassa, laavulla, riippumatossa ja vuokratuvissa. Retkien myötä tuli myös monta uutta ensimmäistä kertaa, mm. ensimmäinen yön yli retki yksin, ensimmäinen 2 yön vaellus sekä ensimmäinen kohtaaminen poron kanssa. Tältä osin haaste siis toteutui erinomaisesti, uusia elämyksiä ja oppeja kertyi mukavasti!
Nuku yö ulkona 2021
1. Ikolanahon vuokratupa, Kolin kansallispuisto, 2-3.1.
Lähdimme Ukko-Kolilta Tarhapuron vesiputoukselle ja siitä Mäkrävaaralle. Sää heikkeni nopeasti lumisen sumuiseksi ja jouduimme hieman harhailemaan Mäkrältä ennen kuin löysimme takaisin polulle. Yövyimme Ikolanahon vuokratuvassa. Tupa oli siisti ja hyvässä kunnossa; yövyin ensimmäistä kertaa tällaisessa tupamajoituksessa. Todella kiva vaihtoehto!
 |
| Taustalla häämöttää Ikolanahon vuokratupa, Koli. |
2. Ylä-Murhin vuokratupa, Kolin kansallispuisto, 27-28.3.
Ylä-Murhin vuokratupa oli hyvin samantapainen kuin Ikolanahon tupa. Tuvan lähistöllä on Pirunkirkko, Z-kirjaimen muotoinen lohkareluola jonne pääsee sisälle kulkemaan. Luolaan liittyy paljon legendoja ja uskomuksia, ja mm. Eero Järnefelt on kirjaillut luolan seinään säkeet " Yksi salaisuus, yks henki, yksi onni kumpaisenki, on kirkko tämä, sen pyhyyttä muistelemma aina. 1893" Kävimme tutkimassa maagista ja alkuvoimaista luolaa ja olihan se upea! Palattuamme tuvalle teimme avotulella possupihvit retkievääksi. Todella kiva viikonloppu, joskin lumikengät olisivat olleet upottavassa keväthangessa hyödylliset.
3. Teltta, oma piha. 24-25.4.
Unskin ensimmäinen yö teltassa. Kokeiltiin pennun kanssa teltassa nukkumista ja koekasasin teltan uusilla kepeillä.
4. Teltta, Koloveden kansallispuisto, 22.-23.5.
Yhden yön retki Koloveden kansallispuistoon Miikan ja Unskin kanssa. Nahkiaissalon luontopolku sekä leiriytyminen Käköveden leiriytymisalueella. Jaoimme iltatulet kahden karavaanariherran kanssa ja kiertelimme niemennokassa. Yö meni mukavasti kuikan huutoa kuunnellessa. Unskin eka kansallispuisto!
5. Linnalammen laavu, Ilomantsi 11.-12.6.
Taitajan taival 30km vaellus Ilomantsin ja Petkeljärven kansallispuiston maisemissa. Ensimmäinen yö vietettiin Linnalammen laavulla, minun ensimmäinen laavuyöpyminen. Muuten mukavaa, mutta nouseva aurinko meinasi herätellä jo 04 maissa. Hyttysverkko ehdoton lisä, verenimijöitä oli aivan tolkuton määrä.
 |
| Leiri Linnalammen laavulla |
6. Teltta, Keltasilmän laavu, Ilomantsi 12.-13.6.
Toinen yö Taitajan taipaleella, yövyimme Keltasilmän laavun tulistelupaikalla, joskin pystytimme oman teltan, koska laavu oli järvelle päin ja ilta oli kovin tuulinen. 20km päiväpatikan jälkeen unet maittoi, ja nukuin todella hyvin! Keltasilmä oli todella kaunis paikka, kaksi niemeä joita silta yhdistää ja joiden välistä menee häkellyttävän kirkas puro. Kuin sadusta!
7. Teltta, Repoveden kansallispuisto, 20-21.8.
Repoveden kansallispuistossa yövyin ensimmäistä kertaa yksin ulkona teltassa. Unski oli mukana vahtimassa selustaa. Ensin mentiin vetolautalla järven yli, ja leiripaikaksi valikoitui Määkijän tulistelupaikka. Aamulla koko niemi oli mystisen usvan saartama, mutta päiväksi sää kirkastui ja pääsimme retkiseuraksi saapuneiden Hannan ja Velmun kanssa kiertämään kansallispuiston reittejä.
 |
| Unski solmussa Repovedellä. |
8. Riippumatto, Vaajakoski, 28-29.8.
Virallinen Suomen Ladun nuku yö ulkona - yö, jonka päätin toteuttaa riippumatossa. Ostin kesän aikana riippumattokamat ja nyt nukuin ensimmäisen yön ulkona riippumatossa, sisareni talon vintillä. Komeat maisemat Päijänteelle ja illalla sai nautiskella vastarannan venetsialaisjuhlien ilotulituksesta. Hyvin nukutti, joskin riippumaton säätäminen on aika tarkkaa työtä että siitä löytyy mukava asento jossa nukkua koko yö.
 |
| Riippumattoyö siskon vintillä, näkymä Päijänteelle. |
9. Sammakkotammen vuokratupa, Tiilikkajärven kansallispuisto, 11-12.9.
Kiersimme Hannan ja koirien kanssa Tiilikan kierron n. 20km ja yövyimme Sammakkotammen vuokratuvassa. Tupa oli parkkipaikan vieressä ja siksi hieman levottomampi kuin muut tuvat joissa olen ollut, mutta varsin toimiva paikka muuten. Sammakkotammi on sopivasti reitin puolivälissä, jos matkaan lähtee Pohjoisniemen parkkipaikalta, kuten me teimme. Illalla tehtiin tortilloja ja mutakakkua minun synttäreiden kunniaksi.
10. Teltta, oma piha 5-6.12.
Suomen 104-vuotiasta itsenäistä taivalta kunnioitin kaivamalla takapihan lumihankeen teltan mentävän aukean. Halusin testata, kuinka 3 vuodenajan varusteet kestävät pakkasessa. Aluksi oli tarkoitus yöpyä Ilomantsin Itäpisteen läheisellä autiotuvalla, mutta paikalliset punaniskat olivat vallanneet kämpän itselleen. Halusin kuitenkin saada edes sen 10. yön toteutettua haasteesta (koska tässä vaiheessa vuotta oli selvää, etten kaikkia 12 saa kasaan ), joten ei siinä auttanut kuin soveltaa. Otin pieniä glamping-vapauksia yöpymiseen ja raahasin vieraspatjan telttaan sekä virittelin lyhdyn ja pienet keijuvalot tunnelmaa tuomaan. Oli kiva yö, ja -10 asteen pakkasessa ei palellut muuta kuin ajoittain nenänpäätä, kun oli päällä kaksi kerrastoa merinovillaa. Tämän kokeilun perusteella en kuitenkaan ihan vielä hurahtanut talvitelttailuun, kyllä vuokra- tai autiotuvat ovat edelleenkin se meikäläisen talvimajoiteratkaisu.
 |
| Oma tupa, oma lupa. Vaikka sitten viritellä jouluvaloja telttaan. |
Semmoinen oli Maikin Nuku yö ulkona 2021 haaste! Vähän jäi harmittamaan etten saanut kaikkia 12 yötä kasaan, mutta silti olen ylpeä itsestäni että näinkin monta yötä tuli vietettyä äitimaan helmoissa!
