Hiustenkasvatusprojekti

Siis kattokaa nyt tota pituutta!

Ihana juurikasvu.

Latvoista näkee että leikkaus oli kuitenkin tarpeen.

Asia mitä kadun aivan suunnattomasti; näiden kutrien leikkaaminen. Kuvat on kesältä 2016 (kiitos Sinille kuvaamisesta! ) eli aika vanhaa settiä, mutta pituus oli suurin piirtein sama aina lokakuuhun 2018 saakka. Silloin hiukset alkoi olla niin kamalassa kunnossa isojen värjäysprojektien jäljiltä, että minulla meni hermot jatkuvaan takkujen selvittelyyn, ja kun hiukset olivat enimmäkseen aina kiinni nutturalla ja ponnarilla töiden takia, se pitkien hiusten pitämisen ilo hävisi jonnekin... Ajattelin että pitkä polkka on näppärä, sen saa tarvittaessa kiinni mutta ei ole myöskään ihan poikatukka (joka sinällään on ihana hiusmalli, sellainen söpö pixie, mut ei vaan kerta kaikkiaan sovi minulle). Hiukset ei ole mielestäni siinä mielessä mikään naisen kruunu että lyhyet hiukset olisi jotenkin vähemmän naiselliset tai seksikkäät, mielestäni on olemassa myös aivan mielettömän hienoja lyhyitä malleja jotka on tosi rock. Omaan tyyliini ja oikeastaan koko fyysiseen ulkomuotoon ja olemukseen vain pitkät hiukset sopivat mielestäni paremmin. Voi kun olisin vain muistanut tämän silloin kun marssin kampaamoon... Ajattelin vain että saan kuivat latvat pois ja jotain uutta ja freesiä, trendikkään long bobin tilalle. 

Lokakuu 2018

Helmikuu 2019

No, ei se mikään pahin mahdollinen ratkaisu ehkä ollut, mutta en kotiutunut lyhyeen fledaan millään. Se ei tuntunut omalta edes useamman kuukauden totuttelun jälkeen, joten aloin taas kasvattamaan hiuksiani... Mitä pidempi sen parempi. Minulla ei ole kuin muutama kuva lyhyistä hiuksista, koska niistä tuli niin epäminä-olo, etten halunnut ottaa / joutua valokuviinkaan niiden kanssa. Leikkauksessa ei sinänsä ollut mitään vikaa, se oli hyvin toteutettu, mutta lyhyt fleda ei vaan kerta kaikkiaan tuntunut omalta. Viimeksi minulla on ollut lyhyet hiukset joskus 7-8 luokalla (ah, se ihana geelillä takaraivolta pystyyn nostettu kananperselook <3 ) ja sen jälkeen enemmän tai vähemmän pitkää mallia. No, piti sekin kai kokeilla että opin tämänkin asian.. this time for GOOD.  Nyt on kulunut vuosi tuosta kohtalokkaasta päivästä kun kutrit jäi kampaamon lattialle. Välillä pelkään että hiukset jotenkin iän myötä (näin alle 30v ihan relevantti pelko, heh..) lakkaavatkin yhtäkkiä kasvamasta enkä saa noita ihania pitkiä hiuksia enää ikinä takaisin. Haaveilen hääkuvista joissa minulla on ihanat, aaltoilevat pitkät kutrit. 10 kuukautta ei riitä siihen mitä haluan, mutta toivottavasti päästään edes lähelle.. Tässä välissä olen kerran käynyt kampaajalla siistimässä latvoja ja leikkauttamassa niskasiilin. Muutoin en ole tehnyt hiuksille muuta kuin perushuoltoa, pesua ja hoitoaineilla läträämistä. Kertaalleen värjäsin tyven, mutta koko pään värjäämistä koitan välttää, samoin kuin muutakin hiusten turhaa rasittamista. Olen myös miettinyt, pitäisikö kokeilla jotain vitamiineja mitkä vauhdittaisi hiustenkasvua, mutten oikein usko sellaisten tehoon enkä ole jaksanut ottaa asiasta sen enempää vielä selvää. Mutta on tässä jotain kehitystä tapahtunut kuitenkin: 

Lokakuu 2019

Niskasiilin leikkautin koska mielestäni on hauska idea, että kun hiukset ovat vapaina, ne näyttävät perinteisiltä pitkiltä kutreilta, mutta ylös nostaessa alta paljastuukin jotain erikoisempaa. Niskasiili on myös tällaiselle paksuhiuksiselle karvamonsterille käytännöllisyydessään lyömätön. Kesällä niska ei hikoonnu ja haudu tuccavuoren alla ja olen huomannut että hiukset menevät paljon vähemmän takkuun, kun niskavillat ei ole jatkuvasti takin / vaatteiden / kaulahuivin reunaan sotkeentumassa. Tiedostan, että koska minulla on melko lyhyt kaula, siili saattaa tehdä pienen "sikaniska"vaikutelman (kaikilla ei vaan ole sellaista täydellistä pinterest-kaulaa..tai hiuksia..), mutta koska enimmäkseen siili ei edes näy hiusten alta ja helpottaa kuitenkin reilusti omaa elämääni, ainakin toistaiseksi haluan pitää sen. 

Nyt vain kasvatellaan hiuksia sitten entisiin mittoihinsa.. #unelmafleda2025 :D Tää on siitä kiva projekti ettei oikein voi tehdä muuta kuin antaa ajan kulua, oma panos mitä asian hyväksi voisi tehdä on aika rajallinen.. 

PS. Huhhuh, en ole varmaan koskaan postannut näin paljon selfieitä yhteen julkaisuun!  It's all about the hair, though.

Häiden juhlapaikka

Häiden valmistelu on edennyt verkkaisesti, ja tänä syksynä löimme lukkoon häiden juhlapaikan. Oikeastaan alustava varaus oli tehty jo lähes vuosi sitten, mutta sopimusehtojen muutoksen vuoksi piti vielä pitää viime hetken kriisipalaveri kyseisestä paikasta. Aloitetaan ihan alusta. Tässä postauksessa listasin juhlapaikkoja, mitä täältä Pohjois-Karjalasta löytyy. Juhlapaikan valintaan ei loppujen lopuksi ollut meille kuin yksi oikea vaihtoehto, jota kuvailin juhlapaikka-postauksessani näin: 

"Maaginen, jo kansallistaiteilijoitamme inspiroinut Koli. Täällä olemme puolisoni kanssa käyneet niin retkeilemässä kuin rentoutumassa kylpylässä. Häälehtien ylistämä, täyden palvelun juhlakokonaisuus mutta silti intiimi ja luonnonläheinen."

Koli on ollut meille alusta asti paikka jonne lähdetään rentoutumaan ja viettämään kahdenkeskistä aikaa. Olemme viettäneet siellä myös hyviä hetkiä ystävien kesken, joten se tuntui paikalta, jonne haluamme tuoda perheen ja ystävät juhlimaan meidän päivänä. Kolin lumous tehoaa minuun joka kerta. Maisemat vaaralta, ikiaikainen metsä käppyrämäntyineen, ja hieman eristyksissä oleva hotelli, kuin salainen keidas vuoren huipulla. 

Kun teimme alustavan varauksen juhlapäiväksemme Kolille, yllätyin siitä, kuinka edullisen tarjouksen saimme. Oletin että Koli on eksklusiivisuudellaan kallis, jopa liian hieno juhlapaikka meille. Edulliset hinnat vahvistivat päätöstä pitää juhlat Kolilla. Tänä syksynä meidän Koli-rakkaustarinaamme tuli kuitenkin aika iso ruttu. Kolin suosio on käytännössä räjähtänyt käsiin tässä parin vuoden kuluessa, ja hintoja on nostettu huimasti menuissa, sopimusehtoja on kiristetty, sekä lisäksi hääjuhlalle on asetettu huonekiintiö-vaatimus. Jos haluat juhlia Kolilla, vieraiden pitää myös majoittua siellä. 90-100 hengen häihin huonekiintiö oli 30 huonetta (eli 60 vierasta - yli puolet vieraista siis!), ja jos tämä kiintiö ei täyty, HÄÄPARI JOUTUU LUNASTAMAAN LOPUT HUONEISTA.  Leukani tippui lattiaan kun luin tämän muuttuneista sopimusehdoista. Edellisessa tarjouksessa ei mainittu mitään ehtoja huoneiden varaamiselle. Eli jos huoneita varataankin vaikka vain 15, joutuisimme maksamaan 15 huoneen vuokran, jotta voimme pitää juhlat Kolilla?? Keskimääräisen hotellihuoneen hinnalla laskettuna siis noin 2 500€ ylimääräistä menoa budjettiin, tyhjistä huoneista (jotka tod. näk hotelli sitten kuitenkin myy toisille asiakkaille)?! Kyllä, juuri näin. Tämä oli erittäin ikävä yllätys tässä vaiheessa häiden järjestämistä, kun juhlaan on alle vuosi ja meillä on häät juuri kuumimpaan sesonkiin - eli toisen juhlapaikan löytyminen olisi ollut jo aika kiven alla. 

Koska työskentelen itse horeca-alalla, loogisesti ajatellen ymmärrän perustelut näille ehdoille. Mutta elämänsä suurinta päivää suunnittelevan morsiamen tunteilla en, hitto vie, meinannut uskoa tätä. Olihan se nyt ollut taas liian hyvää ollakseen totta, että olisimme saaneet unelmiemme hääpaikan, vieläpä kohtuullisella budjetilla. Tämä on just niin mun tuuria!! Pohdimme, siirrämmekö häät kokonaan toisaalle, mutta loppujen lopuksi Koli on ainut paikka jossa näen meidät viettämässä häitä. Lähetin siis myyntipalveluun viestin, jossa selvitin häidemme vierasmäärää ja pyysin vastatarjousta, koska emme millään saisi tuota 30 huonetta vieraistamme täyteen. Myyntineuvottelija pahoitteli muuttuneita ehtoja moneen kertaan ja  loppujen lopuksi sovimme huonekiintiön 20 huoneeseen - tätä pienempään määrään hotelli ei suostunut. Laskeskelimme, että ainakin noin 15 huonetta tulee vieraille käyttöön, joten jos tuo 20 huoneen kiintiö ei ihan täyty, jäljelle jäävien huoneiden hinnan voimme venyttää budjetista ikään kuin "tilavuokrana" - jota muuten ei juhlatilasta erikseen veloiteta. En nyt ihan voi sanoa tähän että loppu hyvin kaikki hyvin - mutta pääsimme sentään jonkinlaiseen kompromissiin ja juhlat siis pidetään tästä takaiskusta huolimatta Break Sokos Hotel Kolilla. Toivottavasti hääjärjestelyiden ikävät yllätykset loppuvat tähän!

Ukko-Kolin maisemia