torstai 10. syyskuuta 2020

Yhden uran loppu

 Olen työskennellyt ravintola-alalla likipitäen 10 vuotta, joista suurimman osan (opiskeluvuosia lukuunottamatta) olen viettänyt pubeissa ja yökerhoissa (työntekijänä, joskus ehkä mahdollisesti hieman myös asiakkaan roolissa).  Viimeiset 5 ½ vuotta samalla työnantajalla. Näihin vuosiin on mahtunut monenlaisia hämmentäviä, ikimuistoisia, joskus myös pelottavia tilanteita. Tämä ala on jatkuvasti liikkeessä, muutoksessa, se elää ihmisistä ja tapahtumista. Olen viihtynyt hyvin, vaikka ajoittain on myös ottanut päähän lähteä töihin silloin kun muut jäävät vapaalle juhlimaan - ja usein päätyvät minun työpaikalle sinne tiskin toiselle puolelle. Keväällä tuli täysi stoppi. Suomen hallitus kaatoi kokonaisen toimialan parissa viikossa. Siitä suosta on yritetty nousta kuka mitenkin. Itsekin kirjoitin aiemmin koronakevään tuomasta lomautuksesta ja sen vaikutuksista, ja yksi niistä vaikutuksista oli se, että uskoni tällä alalla työllistymiseen horjui aika pahasti. Tämän, ja useiden muidenkin tätä alaa koskevien seikkojen (yötyö, matala palkkataso, epäsäännölliset työajat, jatkuva tarve joustaa ja olla ns. hälytysvalmiudessa...)  vaikutuksesta päätin, että on aika alkaa miettiä seuraavia ura-askeleita jossain muualla kuin oluthanan jatkeena.

Olen ollut hiljaisessa työnhaussa jo lähes vuoden verran, mutta kevään myötä pistin kaikki verkot vesille. Päätös jättää ravintola-alan hommat kypsyi valmiiksi, ja aloin etsimään töitä muilta aloilta. Mutta minne voit hakea, kun koulutustasi myöten olet tähdännyt aina matkailu- ja ravintola-alan hommiin? Itselleni vastaukseksi muodostui YAMK-opintojen kautta henkilöstöala. HR- ja rekrytointitehtävät ovat aina kiinnostaneet minua, ja opintojen myötä olen myös päässyt perehtymään aiheeseen sopivan kurssitarjonnan ansiosta syvemmin. Alanvaihto tuntui samaan aikaan pelottavalta, mutta myös äärimmäisen innostavalta. Tuli takapakkeja ja pettymyksen hetkiä, mutta opin myös paljon työnhausta ja aikuisena uudelle alalle siirtymisestä. Miltä vuosi työnhakua sitten näytti? Listaan tähän alasta riippumatta joitain faktoja. Mukana on siis myös ravintola-alan tehtäviä joihin hain, vaikka lopullinen päätös hakeutua muihin hommiin vahvistui vasta nyt keväällä.

-Lähetin 14 työhakemusta

-Pääsin 4 haastatteluun, joista 3 oli ravintola-alan tehtäviä ja 1 henkilöstöalalta.

- 1 paikasta en saanut hakemukseeni minkäänlaista vastausta, KAIKISTA muista paikoista tuli vähintään viesti, jossa kiitettiin mielenkiinnosta. Hienoa,yritykset!  

-Seurasin työilmoituksia pääasiassa mol.fi ja LinkedInin kautta. 

-En hakeutunut työllisyyspalveluihin tai ohjaukseen, vaan suoritin työnhakua itsenäisesti. 

-Pääsin töihin! 

En oikein vieläkään osaa uskoa, että 10 vuotta ravintola-alaa on nyt tässä. Nyt vietän pienen "kesäloman", ja uudet työt aloitan syyskuun lopulla. Toisella alalla, päivätyössä. Luvassa on paljon uuden oppimista, mutta olen todella innoissani tästä mahdollisuudesta. Tästä on kehkeytynyt todellinen muutosten vuosi 2020. Uusi siviilisääty, uusi työpaikka, koronan tuoma "uusi normaali"... Mitähän on vielä tulossa?