Kuten edellisessä postauksessa kerroin, olen päättänyt hankkia rintaimplantit. Tässä postauksessa avaan omaa matkaani kohti unelmien etumusta. Haluan muistuttaa kaikkia tämän tekstin äärelle eksyviä, että jokaisen tarina, keho, muutoksentarve ja muodot ovat omanlaisiaan. Mikä on hyvä minulle, ei välttämättä sovi sinulle. Minkä hintaisia operaatioita minulle on tarjottu, ei välttämättä tarkoita että sinä lukija saat samaan hintaan. Mitä kokoa itse harkitsen, on vain minun oma päätökseni, ei kenenkään muun kommentoitavissa.
Muutenkin kaikki alatyylinen, haukkuva ja syyllistävä kommentointi on turhaa ja so last season. Jos tämä asia kirvoittaa sinussa vastustamattoman halun kyseenalaistaa minun järkeä ja päätöksiä, kehotan pysähtymään ja miettimään, miksi näin on. Ja pitämään nätisti sen oman turvan tukossa jos sieltä ei mitään viisasta ole tulossa ulos. Rakentava keskustelu ja kysymysten esittäminen on tervettä ja tervetullutta mutta bimbosilikonihuora-kommentit eivät vie keskustelua yhtään mihinkään suuntaan. :) Toki toivon että sitten leikkauspäivänä ei käy niin että saan rinnat mutta vaihtokaupassa leikkauspöydälle jää minun aivot, mutta sitäkään ei voi tietää ennen kuin kokeilee. ;)
Vuoden aikana olen siis käynyt kahdessa eri konsultaatiossa ja lähettänyt useammalle klinikalle sähköpostia asiasta. Ensimmäinen konsultaatio oli 7.12.2017 ja toinen 24.8.2018. Eli kiirettä ei ole pidellyt, kun pelkästään konsultaatioiden välissä on vierähtänyt melkein vuosi. :D Nykyään useimpien klinikoiden nettisivuilta löytyy jo hinnastot suoraan, joten jokainen voi itse selvittää mitä implanttien hankkiminen Suomessa maksaa. Haluan ottaa omani täällä Suomen maaperällä useammastakin syystä. En ollenkaan epäile naapurimaiden kirurgien ammattitaitoa tai sairaaloita, mutta minulle sopivin vaihtoehto on tehdä työ täällä kotimaassa.
1. Matkustaminen käy paljon helpommin, koska asun aika periferiassa ja jo muualle sivistyksen pariin (Helsinkiin, Tampereelle..) matkaa on useita satoja kilometrejä. Tästä jos vielä pitäisi lähteä etelänmaille niin saisin varata viikon päivät pelkkään matkustamiseen.
2. Ystäväni hauskaa termiä lainatakseni, minulla on kahden tohtorin toteamat kelatissit. Eli rintojeni muoto on sen verran alikehittynyt ja tubulaarinen, että olen oikeutettu esteettisen kirurgian Kela-korvaukseen eli alvittomaan leikkaukseen. (ALV-kanta esteettisessä kirurgiassa on 24%) Jokainen klinikka toki määrittää hintansa itse ja useissa paikoissa tuo alviton ei mene ihan käsikädessä annettujen hintojen kanssa, mutta tällä ei ole minulle niin suurta merkitystä. Olen valmis maksamaan täyden rahan, mutta jos tästä päädytään Kelan kanssa asioimaan, helpompaa on että toimenpide on tehty Suomessa.
3. Olen löytänyt täältä klinikan ja kirurgin joihin luotan ja joiden kanssa haluan projektin toteuttaa. Luottamus on tälläisessa asiassa minulle äärimmäisen tärkeää. Konsultaatiossa keskustelin kirurgin kanssa joka leikkauksen suorittaa. En voisi luottaa siihen että hoitaja tekee minulle konsultaation ja välittää tietoni kirurgille, vaan haluan että leikkaus on yhdessä leikkaavan kirurgin kanssa suunniteltu ja käyty läpi.
Konsultaatioon suositellaan usein varautumaan vinolla pinolla kysymyksiä. Olin varautunut niin omien taustatietojen kuin kysymystenkin varalta, mutta tapaamiset sujuivat hyvin luontevasti keskustellen. Kummassakin tapaamisessa lääkäri tutki rintani, selvitti perusterveyden ja esitteli suosittelemansa implanttimallit ja koot. Toisessa tapaamisessa sain myös sovitettavaksi erilaisia malleja josta hahmottaa paremmin, miltä lopputulos sitten näyttäisi. 3D kuvannosta en ottanut kummassakaan konsultaatiossa. Kummastakin konsultaatiosta jäi ammattitaitoinen, kiireetön fiilis. Suomessa ei juurikaan tehdä niitä kuuluisia Pamela-tötteröitä, vaan kirurgit tietävät että suurin osa asiakkaista haluaa luonnollista täyteläisyyttä ja sen mukaisia vaihtoehtoja minullekin tarjottiin. Oli myös ilahduttavaa huomata että kahdella lääkärillä oli hyvin samanlainen näkemys siitä mikä minulle olisi sopivin vaihtoehto; jos olisi tullut kaksi täysin toisistaan erilaista mielipidettä, olisin varmaan käynyt vielä useammassa konsultaatiossa. Mutta kummankin lääkärin ajatukset olivat hyvin saman suuntaisia kuin omani. Näistä kahdesta konsultaatiosta toinen valikoitui leikkaavaksi klinikaksi. Valinta tapahtui täysin oman fiiliken pohjalta; kummasta jäi minulle parempi fiilis.
Seuraava askel tässä operaatiossa otetaan huomenna. Käyn sydänultrassa, sillä minulla on aikoinaan todettu sydämessä synnynäinen rakennevika. Asiaa on tutkittu viimeksi vuonna -96 tai -99, ja olen elänyt pienessä epätietoisuudessa asian kanssa koko ikäni. Se ei ole millään tavoin rajoittanut elämääni, mutta haluan kartoittaa mikä tilanne on nyt. Muistelen kuulleeni että murrosiän kasvukohinassa myös tämä vika voisi korjaantua, mutta asiaa ei ole tosiaan sen tarkemmin koskaan tutkittu, ja vanhat epikriisit ja lausunnot ovat kadonneet. Nyt haluan selvittää tämän, onko valuvika vuosien varrella korjaantunut itsestään, ja jos se on vielä paikallaan, voiko sillä olla vaikutuksia esim. anestesiassa tai muutoin lisätä leikkauksen riskejä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
A comment makes my day!