Maanantaina heräsin epämukavan pulleaan oloon. Viikonloppuna tuli syötyä ulkona useampaankin otteeseen ja sunnuntaina juhlistimme kuoharin kera ystäväni syntymäpäivää. Ai-jai-jai. Maanantaina sitten päätin ottaa härkää sarvista ja rypeä itseinhossa ja nousta nurkassa vaanivan vaa'an päälle, vaikka lukemat olisi varmasti aivan kauheaa katsottavaa. Yllätys - paino ei ollut liikahtanut mihinkään. 85, siinä se. Olin varautunut kauheaan takapakkiin ja itkupotkuraivariin ja itsesyytöksiin, mutta tuo oli tervetullut potku persauksille. Tuntui ihan kuin olisi annettu repsahduksista huolimatta mahdollisuus jatkaa siitä mihin jäi. Ja minähän jatkan! Eilen panostin vedenjuontiin ja päivän ruoat olivat hyvin kevyitä, 1½ munan proteiinipannari, rahkaa, mehukeittoa, nutri-pirtelö, kaksi palaa leipää. Pakko oli saada viikonlopun turvotukset vauhdilla liikkeelle. Tänä aamuna vaaka näyttikin jo kiitollisesti 84kg. Karkkilakko on pitänyt hyvin! Viikonlopun herkkupuolelta mainittakoon kotitekoinen banaanisuklaapirtelö, muutama kourallinen sipsejä, berliininmunkki ja banaanimunkki.
Tänään olisi 10h työpäivä edessä ja en ole ehtinyt miettiä eväitä ollenkaan. Kaikki työpaikan vaarat kauhistuttaa jo nyt! Jos nyt jo teen sen päätöksen että henksuruokana syön korkeintaan kanasalaatin. Loput päivän ateriat sitten pirtelöitä/ rahkaa / muuta mitä saa helposti kuljetettua mukana. Edellisessä duunipaikassa oli helppoa pitää dieettipäiviä, kun siellä ei ollut ruokapuolta ollenkaan. Koko päivän kun vietät pelkkien viinapullojen keskellä niin olet vain omien eväiden varassa. Nykyisessä paikassa taas kun on ruokatarjoilua samassa niin houkutukset burgereille, wingseille ja kermaiselle kanapastalle on suuret.. Pysytäänpä lujina! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
A comment makes my day!